Opettaja oppimassa

Aloitin tämän blogin esitelläkseni iPadeille tehtyjä ja koulukäyttöön soveltuvia appseja. Monta löysinkin. Löysin myös itseni pohtimasta, miksi näitä laitteita käytän. Mikä näissä innostaa? Mitä uutta ne voivat oppimiseen tuoda. Mikä on jutun pihvi ja onko sitä?

Olen opettajana ruvennut ajattelemaan oppimisesta uudella tavalla iPadien käytön myötä. Olen ennenkin pohtinut, että oppimisen pitäisi olla lapsilähtöisempää. Sitä on kuitenkin ollut niin mukava solahtaa vanhaan tuttuun. – Ota opettajankirja esille ja teetä tehtävät. Monista nopeille monisteita ja hitaille monisteita. Älä ainakaan liikoja kyseenalaista omaa tapaasi toimia. Hyvinhän näinkin menee. Hyvä rutiini, vuosien myötä hankittu.  Lapset oppivat, kuka mitenkin. Lisäksi on huonot resurssit, liian paljon lapsia luokassa, muukin elämä…  Syitä löytyy aina.

Miksi niin harvoin lapsilta itseltään kysytään? Missä on lapsen osallisuus omaan oppimisensa? Eikö sen pitäisi olla keskiössä?

Olen innostunut työstäni uudella tavalla sen jälkeen, kun rupesin kyseenalaistamaan omaa tapaani opettaa. Kun suostuin itsekin oppijaksi, en vain vanhan toistajaksi.

Tiedän, että meitä on muitakin. Kiitos innoituksesta kuuluu paljon teille Twitterissä, blogeissa ja Facebookin ryhmissä ajatuksianne jakaneet! Olen oppinut teiltä paljon.

Oma oivallukseni iPadien käytön myötä on ollut se, että näiden avulla lapsi voi osallistua eri tavalla kuin ennen. Hän voi valita muutakin, kuin työkirjan tehtävät. Hän voi ottaa kuvia ja kertoa niiden avulla tarinan. Hän voi työskennellä yhdessä kaverin kanssa tai yksin. Hän voi etsiä tietoa tai harjoitella laskuista juuri niitä, jotka hänelle ovat vaikeita. Hän voi pelata oppimispeliä. Hän voi käyttää tai olla käyttämällä näitä laitteita. Hän voi valita oman kuvakulmansa, kirjoitusfonttinsa, tehtävänsä – oppimisen kannalta järkevissä rajoissa toki. Kaikkien ei tarvitse tehdä aina samaa. Hän voi valita, sillä iPadien käyttö ei ole pakko vaan mahdollisuus.

Mikä siinä onkaan, että me opettajat olemme viehättyneet siihen, että kaikkien oppilaiden täytysi tehdä yhtä aikaa aina samoja tehtäviä? – Tai kyllä minä tiedän. Niin on ennenkin tehty. Opettaja kokee hallitsevansa luokkaa, kun kaikki ovat kontrollissa, samalla sivulla, samassa tehtävässä. Vuosikymmenten mallia ei helposti muuteta, vaikka maailma ympärillä muuttuu.

Minä opettajana autan ja opastan. Välillä lapset opettavat minua, välillä toisiaan. Kannustan innostumaan ja pohtimaan. Opettelen olemaan läsnä. Tukena silloin kun tarvitaan. Oppimassahan olen itsekin. 

Tietotekniikka on mahdollisuus. Lapset ottavat laitteet kyllä haltuun, jos me aikuiset avaamme tien. Maailma näyttää ihan erilaiselta, kun sitä saa itse tutkia. 

karttapallo

Seuraava artikkeli
Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: