Kokemuksia iPadien pedagogisesta käytöstä

Kevään 2015 aikana kiersin kuntani alakoulujen esi- ja alkuopetusluokkia. Tavoitteenani oli yhtenä päivänä viikossa ohjata opettajia ja oppilaita iPadien käytössä. Aikaa yhtä luokkaa kohden oli tunti tai pari, joten tehtäviksi piti valita nopeasti toimivia kokonaisuuksia. Mukana kannoin oman kouluni 13 iPadi Miniä. Jokaisella koululla oli langaton verkko, joka toimi kohtuullisesti.

Olin aluksi kysellyt opettajilta toiveita ja ehdotellut joitakin tehtäviä omien kokemuksieni pohjalta. Opettajilla oli vaihteleva taito ja mahdollisuus käyttää iPadeja. Valitsin tehtävät niin, että ne olisi helppo toteuttaa jatkossakin ja käynnistäni jäisi kannustava kokemus. Päälimmäisenä jäi mieleeni opettajien kiitollisuus siitä, että joku tulee ja kädestä pitäen opastaa ja antaa vinkkejä laitteiden käytössä.

Esikoululaisten kanssa käytimme iPadin kameraa ja tutkimme koulun ympäristöä. Mikä on mielipaikkasi? Mene parisi kanssa sinne ja ota kuva. Laskimme myös lukumääriä ja kuvasimme niitä pareittain tai pienissä ryhmissä. Lopuksi katsoimme yhdessä kaikkien kuvat heijastettuna projektorin kautta seinälle. Valokuvia voi monipuolisesti hyödyntää eskariarjessa. Pienen kokonsa ansiosta iPad Minit kulkevat sujuvasti lasten mukana ulkonakin.

lukumäärät

Eka- ja tokaluokkalaisten kanssa teimme vähän erilaisia juttuja. Harjoittelimme Pages-ohjelmalla kirjoittamista. Tämä tekstinkäsittelyohjelma on uudemmissa iPadeissä vakiona ja varsin käyttökelpoinen. Kirjoitimme pieniä tarinoita yksin tai pareittain. Hyödynsimme myös iPadin valokuvan ottamisen mahdollisuutta ja ja siirsimme tarinoihin itse otetun kuvan. Osa kuvista oli itse paperille piirrettyjä ja piirroksesta valokuvattuja. Lopuksi lähetimme valmiit kirjoitelmat opettajan sähköpostiin, josta ne saattoi halutessaan tulostaa vaikkapa luokan seinälle luettaviksi.

pääsiäistarina

Käytimme myös iMovie -elokuvatyökalua kuvatarinoiden tekoon. Aluksi esittelin kaikille sovelluksen toimintaperiaatteen. Oppilaat saivat pareittain tai pienissä ryhmissä ottaa noin 10 kuvaa/videopätkää ja teimme niistä pienen koosteen alkuteksteineen ja musiikkeineen. Kannustin kysymään kavereiltakin ohjeita pulmatilanteissa, sillä osa oppilaista oli jo tutustunut ohjelmaan omilla laitteillaan. Itsekin olen oppinut iMovien käyttöä myös oppilailta. Kaikkea ei tarvitse hallita kerralla.

Lopuksi katsoimme kaikkien tuotokset siinä tekovaiheessa, mihin kukin oli oppitunnissa ehtinyt. Tällainen iPadien käyttö on varsin sosiaalista toimintaa!

Päälimmäisenä kokemuksena jäi mieleeni suuri tarve tällaiselle ”vierihoidolle”. Opettajat ovat kyllä kiinnostuneita tablettien ja muunkin tietotekniikan käytöstä, mutta ohjaamista ja koulutusta tarvitaan. Opettajat kaipaavat pieniä käytännöillsisä juttuja, joita voi monipuolisesti soveltaa koulun arjessa. Eikä olisi pahitteeksi, jos laitekantakin olisi toimiva ja helposti saatavilla.

Hankerahaa on myös ensi lukuvuodelle ja saan jatkaa tätä opastamista oman työni ohella.

ÖTÖKKÄTARINOITA

Tämä projekti tehtiin syksyllä 2014. Kakkosluokkalaiset olivat neulahuovuttaneet ötököitä oman opettajansa johdolla. Jotkut kiinnittivät niille askartelunorkoista jalat ja liimasivat silmät. Sitten ihmeteltiin, millaista ötököiden elämä voisi olla.

Varsin pian tuli selväksi, että ötökät tahtoivat tarinoiden päähenkilöiksi! Kirjoittamaan ei tällä kertaa ruvettu, mitä nyt vähän tarinan tynkää hahmoteltiin.

Sitten lähdettiin ulos, sillä ilma oli mitä parhain! Mukaan otettiin iPad Minit. Hommia tehtiin pienissä ryhmissä. Osa lapsista pääsi heti tarinan alkuun, toisia piti opettajan vähän auttaa.

Tarinaan varten sai ottaa valokuvia ja kuvata pieniä videoklippejä. Ohjeistin ottamaan kuvat iPad vaakatasossa, sillä iMoviessa ne ovat silloin paremmin käytettävissä.

Featured imageFeatured imageFeatured imageFeatured image

Luokassa työstettiin kuvat ja videot iPadin iMovie -sovelluksella. Yhdessä kokeillen päästiin eteenpäin. Kavereilta kysyttiin apua, kun oma osaaminen ei riittänyt. – Opettaja ei ollut tässä vaiheessa vielä paljonkaan perillä kaikista iMovien mahdollisuuksista, mutta taidot karttuivat projektin aikana.

Kakkosluokkalaiset oppivat lisäämään tarinan nimen, musiikkia, äänitehosteita ja puhetta. Kaikki ryhmät työskentelivät omatoimisesti ja innostuneesti. Yksi ryhmä keksi, että puhetta voi nopeuttaa ja silloin ötökät puhuivat ötökkäkieltä. Pari ryhmää lennätti iPadia ilmassa, jolloin tarina näytti ötökän silmin kuvatulta. Oppilaita luokalla oli 24 ja tarinoita syntyi 8.

Tarinoita työstettiin noin kolmen kaksoistunnin verran. Ohje oli, ettei valmis tuotos saa olla liian pitkä. Lopullinen kesto oli yhdestä seitsemään minuuttiin.

Isät saivat elokuvalipun isänpäivälahjaksi. Seuraavalla viikolla oli elokuvailta, jossa opettaja näytti valmiit tarinat. Ne oli tallennettu Vimeoon.

Tässä yksi Ötökkätarina

IMovieta olen käyttänyt oppilaiden kanssa paljon tämän jälkeenkin. Se on yksi parhaista appseista.

Uusia oppimisen polkuja

Edellisestä postauksestani on kulunut lähes vuosi. Tällä välillä en suinkaan ole ollut iPadejä käyttämättä.

Vuoden aikana näitten teknisten vempainten tarkoituksenmukaista käyttöä on tullut mietittyä entistä tarkemmin. Kun alkuhuumasta ja eri appsien kokeilusta päästään suunnitelmalliseen käyttöön, ollaan oikealla tiellä. Tämä vaatii opettajalta kouluttautumista ja laitteiden mahdollisuuksiin perehtymistä. Vaadimme oppilailta uuden opettelua, joten samaa voimme vaatia itseltämme. Uusi opetussuunnitelmakin edellyttää monipuolisia menetelmiä oppimisen mahdollistamiseksi.  Opettajan omaa innostusta ja kehittymisen halua tarvitaan. Tiedämme jokainen, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.

Toivoisin jokaisen opettajan olevan elinikäisen oppimisen polulla myös näissä asioissa.

Olen kevään 2015 aikana kiertänyt kuntamme esi- ja alkuopetusluokilla 13:sta iPad Minin kanssa. Olemme konkreettisesti tehneet luokissa yhdessä juttuja. Vastaanotto on ollut hieno ja tällaiselle ”vierihoitokoulutukselle” on ollut suuri tilaus. Oppilaat ja opettajat ovat olleet innostuneita. Muutamassa tunnissa ei paljon ehdi, mutta sen verran kuitenkin, että tablettien oppimiselle tarjoamat mahdollisuudet tulevat tutummiksi. Jo muutamallakin iPadillä voi saada paljon aikaan. Silloin pitää vain astua ulos perinteisen opetuksen kaavasta, jossa oppilaat tekevät samaan aikaan samaa tehtävää. Oppia voi niin monella tavalla!

Featured image

Hei, nyt koodataan!

Mielenkiintoni koodaustaitoja kohtaan heräsi sen jälkeen, kun luin, että Virossa koodaustaidot kuuluvat opetussuunnitelmaan. Olin ennen ajatellut, että koodaus on jotain, mitä nörtit harrastavat kammioissaan. Koodaus on tulossa jossain muodossa opetussuunnitelmiin 2016 myös Suomessa. Päätin selvittää, mistä on kyse. 

Viime syksynä kouluilla oli mahdollisuus osallistua Koodaustunti-kampanjaan.  Sivustolla pääsee edelleen kokeilemaan possujen pyydystämistä. Ohjeet ovat suomenkieliset. Käytössä  on visuaalinen Blocky-ohjelmointikieli, jota käytetään myös monissa muissa pienille lapsille suunnatuissa sovelluksissa. Kakkosluokkalaiseni etenivät tässä ihan hyvin, ohjelmointi oli riittävän helppoa. Toimii myös Ipadeillä.

Scratch on ”vanha” ilmainen wep-ohjelmointialusta. Se hyödyntää visuaalista ohjelmointikieltä. Siihen löytyy suomenkielinen ohje täältä. Tästä ei kuitenkaan pienimpien kanssa kannata aloittaa, ellei halua tehdä projektia yhdessä lapsen kanssa.

Koodikoulut ovat innoittaneet vanhempia tuomaan lapsensa ohjelmointia harjoittelemaan. Juha Paanasen blogissa voi seurata juttuja, joita hän on tehnyt pienen tyttärensä kanssa.

Sovelluksia Ipadeille

Kodable on pienimmille sopiva koodauspeli, jossa käytettään selkeitä kuvallisia merkkejä ötököiden liikuttamiseksi. Tätä oppilaani ovat innolla pelanneet. Ilmaisella versiolla pääsee hyvin alkuun. Maksullisessa Pro -versio (5.99€) tarjoaa enemmän sisältöä.

Daisy the Dino on pieni ilmainen koodausohjelma, jossa dinosauruksen saa tekemään temppuja. Hopscotch on saman tekijän visuaalinen ohjelmointipeli, jossa pääsee monipuolisemmin rakentamaan pelejä. Nettiyhteisössä pääsee jakamaan oman pelinsä toiselle ja niitä voi arvioida tähdillä. Tämä on selkeästi isompia oppilaita varten tai pienemmät tarvitsevat ainakin apua pelin tekemisessä.

Ipadille on ladattavissa  pienten lasten peli Tynker. Ilmaisversiossa pääseen ohjelmoimaan koiran liikkeitä (Puppy Adventure) Bocky-ohjelmointikielellä. Ohjeet ovat englanniksi. Maksulliset (2.99€) pelit (Lostin Space ja Sketch Racer) ostettavissa appsin sisällä. Tässä sovelluksessa on ohjelmointihaastetta isommillekin! Appsin grafiikka on kaunis.

Ipadeille löytyy myös Light-bot Hour Of Code. ( Linkissä You Tube -opastus sovelluksen käyttöön.)

Move the Turtle (2,69€) sopii myös pienille lapsille. Ilmainen on Cargo-Bot , jossa opastetaan laatikoita siirtelemällä ohjelmoinnin perusasioita. (Tehty Codea-ohjelmointikielellä.)

Näissä ohjelmissa on käytetty visuaalista koodauskieltä. Perinteisistä ohjelmointikielistä minä en ymmärrä mitään. – Tai ainakin niin ajattelin, ennen kuin latasin omalle IPadilleni sovelluksen, jossa käytetään ”oikeaa” ohjelmointikieltä. Codeacademy löytyy App Storesta. Koodaria minusta ei tule, mutta ymmärrykseni ohjelmointia kohtaan on laajentunut.

”Vanhemmat tuntuvat kuvittelevan, että kun iltaisin vietetään tunteja Facebookissa ja You Tuben äärellä, siitä seuraa jollain kyberbeettisellä osmoosilla ymmärrys PHP:stä, HTML:stä Java Scriptistä ja Haskellista, sanoo Mark Scott Coding 2 Learn -blogissaan” Lainaus MBnet -lehden artikkelista Koodaus tuli takaisin (3/2014). Huoli tietokoneitten pelkästä viihdekäytöstä ei ole turha.

Suomalainen Linda Luikas innostaa myös tyttöjä koodaamaan. Hänen Hello Ruby -kirjahankeideansa sai ihmiset innostumaan ja joukkorahoittamaan tätä Kicstarter-projektia. Hienoa, että tämä nuori nainen on esimerkkinä siitä, että ohjelmointi ei ole pelkästään poikien puuhaa!

”Yhteiskunnan yleisellä kehityksen suunnalla ja ohjelmointitaidoilla on yhteys. Ohjelmistojen  kehittäminen on nopein tapa ajaa muutosta maailmassa, sillä kaikki alat tulevat tulevat muuttumaan ohjelmistojen ansiosta” sanoo Linda Liukas samaisessa MBnet- lehden artikkelissa.

Monet lapset ja nuoret ovat hyviä pelaamaan tietokonepelejä, mutta moni heistä saattaisi innostua myös ohjelmoinnista, jos siihen annetaan mahdollisuus. Koodi on kieli siinä missä mikä tahansa muukin kieli. Mitä nuorempana sen oppii, sitä paremmaksi kielen käyttäjäksi voi tulla. Koodaus kehittää loogista ajattelua ja päättelytaitoa. Kenellekään ei ole pahitteeksi tietää, miten tietokoneet toimivat. 

Kodable

Luontoportti – Lapin luontoa tutkimassa

Pikkumetsän lukukirjan tarina johdatteli meitä Lappi -teemaan. Lapsilla oli aika paljon kokemuksia Lapista, sillä moni oli siellä matkustanut.

Ipadit otettiin parin kanssa esille ja lähdettiin etsimään tietoa Lapin luonnosta. Oivallinen sivusto tiedon etsimiseen on Luontoportti. Sivustolta on pienen opastuksen jälkeen helppoa löytää etsimänsä eläin tai kasvi. Ja mikä parasta, sivusto toimii niin pöytäkoneilla kuin tableteillakin. (Tarjolla on myös sovellus Ipadille, mutta se on maksullinen ja enemmänkin henkilökohtaiseen luontohavaintojen tekoon.)

Jokainen pari sai valita mieleisensä eläimen. Valitun eläimen piti elää Lapista. Annoin vinkiksi etsintään tunturi- ja lapin- alkusanat ja näytin sivustolta paikan, johon hakusanan voi syöttää. Ohjasin tietojen etsinnässä pohtimaan, mitä lapset  haluaisivat tietää eläimistä. Lapset keksivät kysymyksiä: Miltä eläin näyttää? Minkä kokoinen se on? Minne se tekee pesänsä? Mitä se syö? Onko se yleinen? Samalla rohkaisin kysymään sanoista, joiden mekitys oli lapsille epäselvä

Luontoportin sivuilla on tietotekstiä ja kuvia eläimistä. Siellä on myös ääninäytteet lintujen laulusta. Tiesitkö, että lapintiainen laulaa samalla tavalla kuin hömötiainen? Luontoportin sivuilta sekin on helposti tarkistettu.

Lapset saivat pareittain esitellä valitsemansa eläimen luokan edessä. Olennaisia tietoja kirjoitettiin ihan perinteisesti vihkoon Luontoportin teksteistä. Kuvat eläimistä heijastettiin taululle. (Jos Ipadejä olisi riittänyt jokaiselle lapselle, olisi toiselle laitteelle voitu kirjoittaa tekstiä Pages -ohjelmalla ja toisesta laitteesta olisi etsitty tietoa.)

Lapsilla saivat valita eläimen, joka heitä kiinnosti. Tämä lisäsi lasten motivaatioita etsiä tietoa. Samalla harjoiteltiin olennaisten tietojen etsimistä ja esittämistä omin sanoin. Ipadien kanssa on helppo työskennellä, kun ne eivät vie paljon tilaa ja töitä voi tehdä vaikka lattialla. Työskentelypaikan luokassa sai vapaasti valita. Kaikki eivät valinneet pulpetissa istumista.

Lasten eläinesittelyjen jälkeen tutkimme vielä yhdessä naalia Luonttoportti-sivustolta. Samalla tulivat tutuiksi käsitteet uhanalainen ja rauhoitettu.

Luontoportti on nyt lapsille tuttu ja he voivat tarkistaa sieltä omia havaintojaan esimerkiksi lintulaudan linnuista. Keväällä sivusto on luokassamme ahkerassa käytössä, kun teemme lähialueen luontohavaintoja.  Eläin- ja kasvikirja on aina helposti saatavilla, nettiyhteyden päässä.

TuntirisopuliParityötäRennostiLapintiainen

Avaruutta tutkimassa

Alakoulun 2. luokan ympäristötiedon aihepiirissä tutustutaan avaruuteen. Tutkimusmatkalla Ipadit ovat loistava apuväline.

Aamuhämärässä heijastan luokan seinälle iPadin kuvan maapallosta Planets – appsilla (ilmainen). Aurinko on Suomessa nousemassa ja Amerikan mantereella näyttää olevan vielä yö. Kaupunkien valopisteet näkyvät selvästi. Hetkessä on jotain maagista. 23 oppilastani lähtevät matkalle aurinkokuntaamme tutkimaan! 

maapallo

Jaan iPad Minit oppilaille pareittain. Hetkessä oppilaat ovat laitteiden kimpussa ja tutkimusmatka voi alkaa. Solar walk 3D Solar system apps ( 2,69€) on yksi suosikeista. Google Earth saa  innostuneen vastaanoton. Maapallo tuntuu pieneltä, kun satelliitit paikantavat kaukana asuvien sukulaisten osoitteet.    

Tähtitaivasta pääseen tutkailemaan ilmaisessa Stars new -appsissa. Star Walk HD -5 Stars Astronomy (2,69€) näyttää yötaivaamme tähtikuviot horoskooppimerkkeinäkin.

IMG_1864

Dokumenttikameran kautta on mahdollista adapterilla yhdistää iPad projektorilla näkyväksi. (Apple TV:tä ei ole saatu koulussamme toistaiseksi asennettua.) Lapset saavat pareittain heijastaa kuvat ja esitellä löytöjänsä: satelliitteja, luotaimia, planeettoja, pyrstötähtiä, avaruusasemia – tai oman kotitalon satelliittikuvan. Katsomme myös  Ylen avaruuasaiheisia opetusohjelmia luokan kannettavan kautta.

 Luokassamme on oppilas, joka on erityisen kiinnostunut avaruudesta ja tietää paljon. – Tässä vaiheessa opettaja joutuu toteamaan, että lapsi tietää enemmän. Hyvä niin. Ja mitä emme tiedä, sen voimme yrittää yhdessä selvittää! Innostus on käsin kosketeltava. Välitunnillekaan ei ole kiire. 

Vastaan tulee myös pelottavia asioita: Entä, jos aurinko sammuu? Jos pyrstötähti voi pyyhkäistä maapallon radaltaan? Voimmeko joutua mustaan aukkoon? Opettajan tehtävä on rauhoitella ja vakuuttaa, että olemme turvassa.

Avaruusaihe leviää myös kirjoitus-, piirustus-  ja askarteluprojektiksi, jonka tuotokset pääsevät Pages -kirjoitusohjelmalla  tehtyihin paritarinoihin, joihin liitämme samalla iPadeilla otetut kuvat piirustuksista ja askarteluista. Kätevää, kun ei tarvita erikseen kameraa ja kuva löytyy laitteen rullalta. Lähetämme valmiit tarinat sähköpostilla yhteiseen postilaatikkoomme, jonka opettaja on luonut. (gmail-osoite) Sieltä ne voi halutessaan tulostaa.- Emme omista langatonta tulostinta. Pages on uusissa iPadeissa ilmainen perusohjelma .

Tässä Aleksin ja Rasmuksen tarina:

Pena käy kuussa

Pena on viimein selviytynyt astronauttikoulusta ja saa lähteä hienolla avaruusaluksella hienolle
kuuretkella. Viimein lähdön päivä koittaa ja Pena lähtee kuuhun. Siellä hän näkee avaruusolioita ja
pari ihmisen jättämää lippua. Hän tutki hyvän lipun jättämispaikan. Sitten hän meni rakettiin
ja lähtee maapallolle, sillä häntä onnitellaan kuussa käymisestä! LOPPU

avaruus1

kirjasto

Tammikuulle osui myös kirjastoreissu. Lähes jokaisen lapsen repusta löytyi avaruutta käsittelevä kirja. Ympäristötiedon 2. luokan oppikirjaakin vähän luetaan. Siellä oli hyvä kuvio aurinkokunnastamme.

Lopuksi maalasimme avaruusaiheesta suuren yhteisen työn, johon jokainen sai mukaan oman taiteellisen näkemyksensä.

Lapset olivat tästä projektista innoissaan ja niin olin minäkin! Minäkin opin monta uutta asiaa, kun yhdessä avaruuden saloja ihmettelimme.

koulu1.2.2014 188koulu1.2.2014 187Avaruustaidetta

Opettaja oppimassa

Aloitin tämän blogin esitelläkseni iPadeille tehtyjä ja koulukäyttöön soveltuvia appseja. Monta löysinkin. Löysin myös itseni pohtimasta, miksi näitä laitteita käytän. Mikä näissä innostaa? Mitä uutta ne voivat oppimiseen tuoda. Mikä on jutun pihvi ja onko sitä?

Olen opettajana ruvennut ajattelemaan oppimisesta uudella tavalla iPadien käytön myötä. Olen ennenkin pohtinut, että oppimisen pitäisi olla lapsilähtöisempää. Sitä on kuitenkin ollut niin mukava solahtaa vanhaan tuttuun. – Ota opettajankirja esille ja teetä tehtävät. Monista nopeille monisteita ja hitaille monisteita. Älä ainakaan liikoja kyseenalaista omaa tapaasi toimia. Hyvinhän näinkin menee. Hyvä rutiini, vuosien myötä hankittu.  Lapset oppivat, kuka mitenkin. Lisäksi on huonot resurssit, liian paljon lapsia luokassa, muukin elämä…  Syitä löytyy aina.

Miksi niin harvoin lapsilta itseltään kysytään? Missä on lapsen osallisuus omaan oppimisensa? Eikö sen pitäisi olla keskiössä?

Olen innostunut työstäni uudella tavalla sen jälkeen, kun rupesin kyseenalaistamaan omaa tapaani opettaa. Kun suostuin itsekin oppijaksi, en vain vanhan toistajaksi.

Tiedän, että meitä on muitakin. Kiitos innoituksesta kuuluu paljon teille Twitterissä, blogeissa ja Facebookin ryhmissä ajatuksianne jakaneet! Olen oppinut teiltä paljon.

Oma oivallukseni iPadien käytön myötä on ollut se, että näiden avulla lapsi voi osallistua eri tavalla kuin ennen. Hän voi valita muutakin, kuin työkirjan tehtävät. Hän voi ottaa kuvia ja kertoa niiden avulla tarinan. Hän voi työskennellä yhdessä kaverin kanssa tai yksin. Hän voi etsiä tietoa tai harjoitella laskuista juuri niitä, jotka hänelle ovat vaikeita. Hän voi pelata oppimispeliä. Hän voi käyttää tai olla käyttämällä näitä laitteita. Hän voi valita oman kuvakulmansa, kirjoitusfonttinsa, tehtävänsä – oppimisen kannalta järkevissä rajoissa toki. Kaikkien ei tarvitse tehdä aina samaa. Hän voi valita, sillä iPadien käyttö ei ole pakko vaan mahdollisuus.

Mikä siinä onkaan, että me opettajat olemme viehättyneet siihen, että kaikkien oppilaiden täytysi tehdä yhtä aikaa aina samoja tehtäviä? – Tai kyllä minä tiedän. Niin on ennenkin tehty. Opettaja kokee hallitsevansa luokkaa, kun kaikki ovat kontrollissa, samalla sivulla, samassa tehtävässä. Vuosikymmenten mallia ei helposti muuteta, vaikka maailma ympärillä muuttuu.

Minä opettajana autan ja opastan. Välillä lapset opettavat minua, välillä toisiaan. Kannustan innostumaan ja pohtimaan. Opettelen olemaan läsnä. Tukena silloin kun tarvitaan. Oppimassahan olen itsekin. 

Tietotekniikka on mahdollisuus. Lapset ottavat laitteet kyllä haltuun, jos me aikuiset avaamme tien. Maailma näyttää ihan erilaiselta, kun sitä saa itse tutkia. 

karttapallo

MiniPadit luontoretkellä

Kevään viimeiset kouluviikot olivat lämpöiset ja kaunis luonto heräili eloon pikavauhtia. Koulumme lähellä on runsaasti tutkittavaa, sillä hyvät lenkkeilymaastot ovat ihan koulun nurkalla. Niitä pitkin voi puikahtaa luontoa tutkimaan.

Teemamme oli tutkia, mitä kukkivia kasveja pientareilta ja metsästä löytyy. 2. luokkalaiseni saivat pareittan iPadin ja pyrähtivät pihalle. Laite oli kätevä kuvatessa, sillä se on kevyt ja siten lasten käsiin helposti sopiva.

Keltavuokkoa kuvaamassa

 

Kukassa olevia kasveja löytyikin paljon! Tutkimme niitä luokassa liittämällä tabletit kaapelilla dokumenttikameran kautta siten, että iPadin kuvan saattoi nähdä videotykin kautta taululla.

Jokainen pari sai kertoa kuvistaan. Tietysti kuvia samoista kasveista oli paljon, mutta sitä kautta näiden alkukesän kasvien nimet jäivät paremmin mieleen.

 

 

 

 

Keltavuokkojakin löytyi.

Välillä kuvausreissu vaati pientä riskinottoa. Yksikään laite ei kuitenkaan mulahtanut veteen!

Välillä kuvausreissu vaati pientä riskinottoa. Yksikään laite ei kuitenkaan mulahtanut veteen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rentukka

 

 

 

 

 

 

 

Lapset tiesivät, mistä rentukoita kannattaisi etsiä.

Nämä minipadit korvaavat hyvin perinteisen kameran koulukäytössä, jos ei tarvitse kovin korkealaatuisia kuvia.  Kuvat on helppo ottaa, näyttää ja jakaa.

Jos tabletissa on päällä paikkatunnistus, voi kuvien ottopaikat tarkistaa jälkikäteen.

Kartta kukkapaikoista

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraava kooste luontoretkestämme on tehty ilmaisella Bubbleframe Jr -appsilla. Sovelluksella voi helposti tehdä kuvakoosteen iPadin kameran rullassa olevista kuvista. Kuviin on mahdollista lisätä myös tekstiä, mutta se sovellus on maksullinen.

Bubbleframe

iPad Minit käyttöön

Hankimme kouluumme 13 iPad Miniä. Oman arkikokemukseni mukaan mini sopii paremmin pienen oppilaan käteen kuin normaalikokoinen iPad. Näissä tableteissa meillä on kevyt kirkkaanvihreä läppäkuori ja nähtäväksi jää, kuinka hyvin laitteet pysyvät kunnossa. Vahvempi suojus olisi ehkä tarpeen. Tosin lapset ovat olleet huolellisia noiden isompienkin tablettien kanssa. Näille mineille meillä ei ole erillistä lataussysteemiä, jossa kaikki saisi ladattua kerralla. Hankekoneita lienee tulossa koulullemme taas loppukeväästä latauslaatikkoineen.

Olemme ottaneet tavaksi pestä käsiä ennen ja jälkeen iPadien käytön. Sormenjäljet pyyhitään kevyellä siivousliinalla. Näin seuraavien oppilaiden on mukavampi laitteita käyttää.

Pääsemme  testaamaan kevään aikana esi- ja alkuopetusluokille suunniteltua suomenkielistä matematiikan oppimispeliä. Ohjelmamarkkinat suoltavat noita englanninkielisiä sovelluksia, mutta mukava olisi saada lisää suomenkielistä tarjontaa. Mielenkiintoista olla mukana alan kehityksessä!

Pirkkalan kunnan hankeblogi löytyy täältä:

Kohti kirjatonta koulua

Omat tarinat (iPad)

Lasten omien juttujen tekemiseen iPad on oivallinen väline. Esittelin joitakin hyväksi koettuja sovelluksia. Apple Storessa löytyy varmaan muitakin, mutta näitä olen kokeillut oppilaitten kanssa. Jatkossa saatte lukea lasten tarinoita näillä tehtyinä.

Osa näistä appseista on ilmaisia ja uusia päivityksiä tulee koko ajan. Lista ei ole varmaankaan kattava ja kuulisin mielelläni, jos olet löytänyt jonkun muun hyvän sovelluksen!

Little Story Maker on nimensä mukaisesti oiva apuvälinen pienten tarinoitten tekemiseen. Englannnikieliset ohjeet ovat selkeät.  Tarina tehdään iPadille otetuista  (tai tuoduista) kuvista. Ensin keskitään tarinalle nimi ja sitten valitaan kansikuva kameran rullasta. Seuraavaksi ohjelma antaa sivu kerrallaan tilan yhdelle kuvalle ja lyhyelle kuvatekstille. Kuviin voi lisätä myös ääntä. Valmiin tarinan voi helposti tallettaa. Delete -sanan merkitys kannattaa opettaa heti, ettei tule suotta harmia. Valmiin kirjan voi lukea itse tai kuunnella, mikäli on tehnyt kuviin puhetta tai ääntä. Tämän appsin haittapuoli on se, että tarinat jäävät iPadiin, eikä niitä voi siirtää laitteesta.

Saman valmistajan Story Creator  on monipuolisempi. Sovellus hyväksyy jaon ainoastaan Facebook- yhteydellä. Siksi en ole ladannut sitä koulun koneille. Sovelluksen esittelytiedoissa mainitaan, että lähiaikoina olisi tulossa päivitys, joka mahdollistaa valmiin kirjan lähettämisen sähköpostilla.

My Story on helppokäyttöinen apps, jossa  kuvia voi piirtää, hakea kameran rullasta tai ottaa  samalla tarinan edetessä. Kuvan päälle voi piirtää tai kirjoittaa eri väreillä.  Sovellus sallii myös äänen nauhoittamisen. Tekstiä kuvan alle ei mahdu kovin paljon. Tarinan voi tallettaa iPadiin tai lähettää sähköpostilla.

Super Duper StoryMaker on osoittautunut lasten suosikiksi. Tarinaan voi piirtää omat kuvat, käyttää kameran rullan valokuvia tai lisätä ohjelman valmiita tikku-ukkotyylisiä piirroskuvia. Sovelluksessa on selkeät englanninkieliset ohjeet. Ohjelman käyttö vaatii vähän opettelua ja aikuisen apua, jotta lapset eivät vahingossa poista valmista tarinaa. Valmiit tarinat voi lähettää sähköpostilla (PDF) tai tulostaa.

Picturebook on apps, jossa tarinan voi luoda valmiista kuvista. Englannikieliset ohjeet ovat selkeät. Aluksi on mahdollista tutkia mallikirjoja, joista saa vinkkejä tarinan tekoon. Kuvat ovat sadunomaisia.  Alkusivulle valitaan tarinan nimi ja kirjoittaja. Kanteen voi valita mieleisensä taustan kuudesta väristä. Seuraavalle aukeamalle kirjoitetaan ja valitaan galleriasta kuvat. Valmiita piirrosgallerioita on 13, mutta myös omia kuvia voi lisätä iPadin kuvarullasta. Kuvien pienentäminen ja suurentaminen onnistuu kahdella sormella. Tarinan voi lähettää sähköpostiin (tai Picturebookin omille sivuille tai Facebookiin.) Tällä saa tehtyä hauskoja pieniä kirjoja.

StoryBuddy 1 ja 2 ovat sovelluksia, jossa on mahdollista kirjoittaa vähän pidempääkin tarinaa. Kannattaa valita  StoryByddy2, jos käytössä on iPad 2 tai uudempi. Tarinan lomaan voi lisätä kuvia tai piirtää. Tekstin ja kuvat voi vapaasti sijoittaa eri puolille sivua ja niiden koko on helposti säädettävissä. tarinaan voi äänittää sivu sivulta. Valmiin kirjan voi tulosta, lähettää sähköpostissa tai tallentaa iBookiin (PDF) ja iTunes. Huom! Kirja tallentuu avattavaksi suoraan myös ohjelmissa Documents, Explain Everything, Notability, Smart Office ja Doodlecast Pro.

Book Creator lienee yksi suosituimmista sovelluksista omien kirjojen tekoon koulussa. Englanninkieliset ohjeet ovat hyvät ja niiden avulla kirjan tekeminen onnistuu. Kuvia hakea iPadistä tai netistä. Omia piirroksia tähän ei voi tehdä. Hyvä apps! Voi lisätä myös ääntä ja musiikkia ja tallennus onnistuu suoraan iBooksiin tai Dropboxiin.

Story Wheel antaa mahdollisuuden luoda kerrottuja tarinoita kaverin kanssa. Tarinapyörää pyöräyttämällä tulee eteen kuva, josta täytyy kertoa. Kaveri kertoo sitten seuraavasta sattumanvaraisesta kuvasta. Valittavana on muutama aihe: avaruus, prinsessatarina, merirosvat, tarinankertoja. Hauska sovellus, jota kannattaa kokeilla lasten kanssa.

Strip Design on apps sarjakuvien tekoon. Taustaksi voi ottaa valokuvan ja piirtää sen päälle. Puhekuplia on eri mallisia ja tehostesanoja voi valita valmiista listasta. Jakaminen onnistuu sähköpostilla. Lataus onnistuu mm. Dropboxiin. Tätä kannattaa kokeilla!

Vaativampaan kirjoittamiseen on esim. Writer`s Studio ja Creative Book Builder,

%d bloggers like this: